Toisen talvilomaviikon (tai virallisesti ensimmäisen, edellisellä viikolla minullahan oli vielä käytännössä koulua) vietin Argentiinan miljoonapääkaupungissa Buenos Airesissa. Lähdettiin sinne San Rafaelista yhdessä Tanian ja Roosan kanssa torstai-iltana 7.7. ja saavuttiin perille seuraavana aamuna eli perjantaina.
Suunnitelmana oli, että minä asustelisin Bs As-viikon hostsetäni luona Puerto Madero-nimisessä kaupunginosassa, ja Roosa Tanian luona toisella puolen kaupunkia. Buenos Airesiin Taniaa moikkaamaan olivat tulossa myös tanskalainen vaihtarityttö Rosa ja kaksi Tanian argentiinalaista kaveria Corrientes-provinssista, Bruno ja Pablo. Buenos Airesin terminaaliin saavuttuamme jäimme odottamaan loppuporukkaa saapuvaksi. Kun kaikki olivat koolla, nappasimme taksit kohteisiimme, minä Puerto Maderoon, Tania, Roosa ja Rosa Belgranoon ja corrienteslaiset Palermoon. Taksikuski jätti minut suhteellisen kauas setäni asuinrakennuksesta, joten jouduin kartan ja painavan matkakassini kanssa lähteä harhailemaan Buenos Airesin kaduille. Kerkesin nappailla parit kuvat ensimmäisistä silmiin osuvista pilvenpiirtäjistä:
Onnekseni löysin lopulta turvallisesti perille. Hostsetäni asuu vaimoineen hullun korkeassa pilvenpiirtäjässä 11.kerroksessa. Minulle oli asunnosta varattu huone, ja he antoivat minulle kämppään asunnon, jotta voin mennä ja tulla miten haluan. Minulle tämä sopi paremmin kuin hyvin, sillä meillä oli paljon suunnitelmia porukkamme kanssa. Paljon helpompaa kun saa liikkua oman aikataulun mukaan!
En viipynyt asunnossa kauaa, vaan pikaisen suihkun ja vaatteidenvaihdon jälkeen lähdin oitis tapaamaan muita. Taas kerran kartta kädessä lähdin etsimään lähintä metroasemaa. Olen aika ylpeä että osasin kulkea Buenos Airesissa julkisilla myös itsekseni! Kaupunki on nimittäin ihan valtava ja siellä voisi myös eksyä todella helposti..
Menimme kaikki Palermoon Plaza Italialle Tanian muutaman kaverin luokse (jossa nyt asuskelivat myös corrienteslaiset viikon ajan). Kämpän parvekkeelta oli uskomattomat maisemat ja aamupäivä kuluikin sitä ihastellessa ja hengaillessa. Me kaikki emme edes tunteneet keskenämme, joten juttelimme myös niitä näitä ja tutustuimme pikku hiljaa.
Plaza Italian kämpän parvekkeelta näkyviä maisemia!
Tanskalainen tyttö Rosa
Roosa, Tania ja Rosa
Tanskalainen tyttö puhui mieluummin englanniksi kuin espanjaksi, joten päätimme puhua kaikki keskenämme englantia. Ihan uskomatonta kun englantia ei tahtonut tulla mun suustani millään! Olen jotenkin niin tottunut tähän jatkuvaan espanjan suoltamiseen. Saatoin aloittaa lauseen englanniksi, ja kun pääsin lauseen loppuun huomasin puhuvani espanjaa..eikä muuten mitään tietoa, että missä vaiheessa vaihdoin kielen toiseen! Tuli suustani myös hienoja "Spanglish"-lauseita, tyylillä: "What are we going to do mañana?" Pikkuhiljaa päivien kuluessa sain onneksi otetta enemmän myös englantiin. Sitä kieltä en tosiaankaan haluaisi unohtaa!
Lähdettiin iltapäivällä vähän kiertelemään ja päädyimme ensimmäisenä Jardín Botánicoon eli kasvitieteelliseen puutarhaan. Kasvien ihastelun sijaan kierros puutarhassa meni kuvailuksi, poseeraukseksi ja pelleilyksi:
Buenos Airesin porukka, vasemmalta: Pablo, minä, Tania, Bruno ja edessä Rosa, kameran takana Roosa!
Koko puutarha oli täynnä kissoja!
Jardín Botánicon jälkeen lähdettiin kävelemään sinne tänne, pysähdyttiin pakollisella kahvitauolla Starbucksissa (joita tuntuu Buenos Airesissa olevan ihan joka kadunkulmassa) ja päädyttiin lopulta Plaza Serranolle, eräälle markkina-aukiolle, jossa myydään erilaista käsintehtyä tavaraa.
Lähdimme tyttöjen kanssa käsityöplazalta Tanian luokse valmistautumaan iltaa varten. Tarkoituksena oli mennä yhdessä syömään Tanian ystävien kotiin Plaza Italialle, jossa aiemmin olimme viettäneet aamupäivää, ja sieltä lähteä ulos viettämään iltaa johonkin suuntaan. Päästyämme Plaza Italialle ja syötyämme olin kuitenkin niin väsynyt, että nukahdin sohvalle enkä pystynyt lähteä yhtään minnekään illtanviettoihin. Taisi edellisyön uneton bussimatka vaatia veronsa! Nappasin bussin setäni luokse ja painuin nukkumaan, jotta olisin edes seuraavana päivänä virkeänä.
Seuraava päivä lauantai olikin sitten Argentiinan itsenäisyyspäivä (9.7.), joten osasimme varautua siihen, että mitkään paikat keskustassa eivät olisi auki. Sain Tanialta aamulla soiton, että jos haluaisin, voisin mennä hänen kanssaan Teatro Colóniin, sillä Tanialla oli kaksi lippua siellä tehtävään opastettuun kierrokseen. Koska lippuja oli vain kaksi, muut porukastamme päätyivät uudestaan Plaza Serranon ferialle (markkinoille). Nappasin siis metron ja lähdimme tutustumaan maailmankuuluun konserttitaloon!
Hassua oli, että Teatro Colónin opastettuja kierroksia oli kahdenlaisia: turisteille tarkoitettu kalliimpi kierros ja paikallisille buenos aireslaisille eli porteñoille tarkoitettu halvempi kierros. Meillä oli hienosti liput paikallisille tarkoitettuun kierrokseen, sillä siitähän ei ruveta maksamaan, että ollaan ulkomaalaisia! Yritimme kierroksen aikana puhua vain espanjaa (tai suomea kuiskaten), jotta meidän salaisuus ei paljastuisi..eikä muuten paljastunut!
Paikka oli todella upea, varsinkin varsinainen konserttitila lavoineen, punaisine penkkirivistöineen ja kirkkaine valoineen.
Teatterikierroksen jälkeen lähdettiin etsimään aukiolevaa lounaspaikkaa. Tosiaan hyvin harvat ravintolat ja kaupat olivat auki, joten paljon valinnanvaraa ei ollut. Syötyämme menimme (jälleen kerran) Plaza Italialle, jossa muu porukka jo odottelikin meitä. Tanian kavereiden Plaza Italian kämpästä oli kerennyt jo parissa päivässä muodostua eräänlainen tukikohta, johon kaikkien kierrosten jälkeen päädyttiin. Eipä siinä, hengailtiin ja lähdettiin myöhemmin illalla syömään. Pitkän etsinnän jälkeen päädyimme maailman räkäisimpään pikaruokalaan vetämään superhalvat hampurilaiset.
Innostuttiin Rosan kanssa poseeraamaan. Tällaisia kuvia on ehkä miljoona..
Yömaisemia
Sunnuntaina lähdin hostsetäni ja hänen vaimonsa kanssa kierrokselle satamakaupunginosa Puerto Maderoon. Aurinko paistoi ja päivä oli muutenkin ihana. Puerto Madero on hyvin suojattu ja kallis kaupunginosa, joten siellä oli kaikki jotenkin uskomattoman fiiniä ja siistiä. Korkeita lasiseinäisiä pilvenpiirtäjiä ja satamassa satoja purjeveneitä..todella kaunista aluetta!
Puente de la mujer
Puerto Maderosta setäni vaimoineen opasti minut San Telmoon, johon muu porukkani oli jo etukäteen mennyt. San Telmossa on sunnuntaisin suuret markkinat, yksi todella pitkä katu täynnä kojuja, joissa myydään ties mitä tavaraa, laukuista cd-levyihin ja käsintehdyistä leluista mateihin. Tungos oli valtava! Mutta se fiilis, jota se paikka hyökyi, oli ihana. Itse en innostunut ostamaan muuta kuin mustan, valkoisella Buenos Aires-printillä ja tangoa tanssivalla pariskunnalla varustetun kangaskassin. (Ehkä parempi niin, koska muutenkin talviloman aikana meni kyllä ihan hiiiiiiirrrveästi rahaa..sori iskä!)
Ostaa vai eikö ostaa?
San Telmon ihmistungosta
Pakko päästä vessaan! Takana näkyvän kahvilan nimi on Vessa :)
Bruno ja Tania poseeraamassa Mafaldan kanssa (kai tiedätte että Mafalda on Argentiinasta?)
Katusoittajia
Mooooiiiii
Käsinmaalattuja jääkaappimagneetteja
Mateja, mateja, mateja..
Päästiin Jack Sparrowin kanssa kuvaan!
Markkinakatu päättyi aukioon nimeltä Plaza Dorrego, jossa aloitteli parhaillaan tangoyhtye soittoaan kun sinne saavuimme. Siihen ulos kadulle oli harmonikkojen, sellon ja viulujen lisäksi raahattu täysikokoinen akustinen piano, joka sai mut ihan hulluksi (niille, jotka ei tiedä, soitan pianoa ja se on varsinainen intohimo). Musta oli ihan mahtavaa että se vaiva oli nähty että keskellä katua seisoo piano. Ei hitsi! Kuinka siistiä. Bändi soitti älyttömän hyvin ja tajusin vain jossain vaiheessa sitä ihaillessani että kuinka upeata voi elämä olla, olen Buenos Airesin kaduilla kuuntelemassa tangoa. Ihan huippua. Sain käsiini yhtyeen mainoksen, jossa ilmoitettiin bändin soittavan seuraavana päivänä eli maanantaina jossakin paikallisessa San Telmon baarissa. Ilmoitin heti muille, että sinne olisi päästävä!
Orquesta Típica El Afronte
Ihan hullu pianisti, sormet vaan pomppi ja paiski koskettimilla..!
Jäätiin loppuillaksi (ja -yöksi) San Telmoon pyörimään, käytiin syömässä ja istuskeltiin Plaza Dorregolla. Tutustuttiin monenlaiseen porukkaan ja kuunneltiin muun muassa kolumbialaista aksenttia, kun joukossa oli muutama kolumbialainen. Ihan ihmeellinen se aksentti! Hauskaa, kun nyt olen niin tottunut tähän argentiinalaiseen tapaan puhua espanjaa, että en meinaa ymmärtää muita espanjan aksentteja. Olen nähtävästi päässyt argentiinalaistumaan, ainakin tässä mielessä!
Seuraavana aamuna ilmeni odottamaton käänne, kun hostsetäni vaimon perheessä ilmeni kuolintapaus, ja heidän piti kiireellä lähteä ajamaan Córdobaan, toiseen provinssiin. Minun piti siis lähteä setäni kodista, enhän sinne yksinkään voinut jäädä. Soitin hätäpuhelun Tanialle ja kerroin tapahtuneen. Onneksi hän lupasi majoittaa minut kotiinsa! Ei siinä muuta sitten kuin kamat kainaloon ja taksia alle. Loppujen lopuksi oli ehkä kuitenkin parempi, että siirryin Tanian kotiin hänen, Roosan ja Rosan seuraksi, sillä liikuimme koko ajan Buenos Airesissa yhdessä. Oli helpompi lähteä ja palata yhdessä samaan paikkaan.
Otimme rennosti päivän, ja illalla lähdimme tyttöjen kanssa Calle Floridalle, eräälle ostoskadulle. Sieltä mitään ostamatta (jes!) siirryimme ensin Starbucksiin kahveille ja sen jälkeen San Telmoon syömään sushia. Itse en ole mikään tottunut sushinsyöjä, mutta yllätyin positiivisesti kuinka hyvää se oli! Tuli aika hienostunut olo (ja olivat ne hinnatkin aika hienostuneet, mutta onneksi vain Argentiinan asteikolla..).
Starbucks
Sushi!
Toiveideni mukaisesti menimme katsomaan edellisillan tangoyhtyettä. Baarissa, jossa yhtye esiintyi, oli loistava tunnelma, ja keskelle oli varattu iso tila haluaville tanssijoille. Yhtye soitti taas kerran loistavasti ja ihastuin argentiinalaiseen tangoon täysin. Oli myös ihana katsoa tangoa tanssivia ihmisiä! Uskomatonta kuinka ihmiset, jotka eivät edes tunne toisiaan ennestään, pystyvät muodostamaan sellaisen yhteyden tanssiessaan. Molemmat tuntuvat aina tietävän, minne pitää astua seuraava askel.
Tangobaari
Tangotanssijoita
Siirryimme San Telmossa vielä toiseen paikkaan, ja yöllä myöhään nappasimme taksin kaikki tällä kertaa samaan osoitteeseen, eli Tanian kotiin. Ilta oli kaiken kaikkiaan todella upea ja tangomusiikista ja -tanssijoista jäi erittäin hyvä muisto! Ostin keikalta bändin levyn ja sain sen mukana ilmaislipun yhtyeen keikalle. Yhtye soittaa samassa paikassa kaksi kertaa viikossa, eli jos pääsen Buenos Airesiin toistamiseen tämän vuoden aikana, voin käydä katsomassa yhtyettä uudestaan!
Tiistaipäivä kului nukkuessa puoleenpäivään asti. Saatuamme itsemme hinattua ylös menimme lounaalle lähellä sijaitsevaan McDonald´siin ja palasimme lepäämään. Ahkera päivä siis! Illalla menimme vielä Brunon ja Pablon seuraksi Plaza Italialle hengailemaan (=katsomaan televisiota ja nukahtelemaan).
Keskiviikko oli mun ja Roosan viimeinen kokonainen päivä Buenos Airesissa, sillä torstai-iltana olimme suunnitelleet ottavamme bussin kohti Roosan kotikaupunkia Río Cuartoa. Oli siis hyvä, että olimme edellisenä päivänä ehtineet kerätä energiaa! Lähdimme ensimmäiseksi Puerto Maderoon, koska Roosa ja Rosa eivät siellä aiemmin olleet vielä käyneet.
Puente de la mujer con Rosa y Roosa!
Puerto Maderosta siirryimme juutalaiskaupunginosa Onceen, joka oli täynnä halpaa tavaraa myyviä kauppoja ja kojuja. Sielläkään en onnekseni innostunut tuhlailemaan, mitä nyt yhdet churrot ostettiin:
Viimeisenä iltana menimme aluksi jonkintyyppiseen kulttuurikeskukseen katsomaan ilmaisutaitoyliopiston esityksiä. Kutsun olimme saaneet Tanian ystävältä, joka oli itsekin esiintymässä. Sieltä otimme bussin Palermo Hollywood-nimiseen kaupunginosaan, jossa vietimmekin koko loppuyön. Buenos Airesissa on uloslähtökulttuuri vähän erilaista kuin näissä pienemmissä argentiinalaisissa kaupungeissa, sillä lähdimme ulos kello kymmenen aikaan illalla ja olimme takaisin Tanian kotona kello yhdeksältä aamulla!
Torstaina nukuimme jälleen myöhään ja herättyämme pakkailimme Roosan kanssa kamojamme Río Cuartoa varten, kun taas Tania ja Rosa pakkalivat tavaroitaan kotiinpaluutaan varten. Molemmat heistä olivat siis saapuneet Argentiinaan elokuussa, ja olivat muutamien päivien päästä lähdössä kotimaihinsa. Siivoilimme Tanian huonetta, joka oli aika hienossa kunnossa meidän neljän jäljiltä.
Illalla tapasimme vielä corrienteslaiset ja lähdimme kaikki junalla kohti bussiterminaalia. Terminaalilla teimme Roosan kanssa vielä viimeiset ostokset matkaa varten ja melkein missasimme bussimme, sillä se lähtikin eri laiturilta kuin siltä mikä meille oltiin ilmoitettu. Onneksi tajusimme kysyä missä bussimme viipyy ja meidät opastettiin oikealle laiturille, jossa ihanasti bussi oli meitä kymmenisen minuuttia jo odotellut. Tässä on yksi ihana ero Suomen ja Argentiinan välillä; bussit odottavat täällä aina matkustajia, myös lähibussit! Joskus saattaa bussi olla jo lähtenyt laiturilta, mutta nähdessään myöhästyneen juoksevan matkustajan kuljettaja yleensä pysäyttää ja ottaa kyytiin.
Joka tapauksessa, lähdimme Roosan kanssa lähes kymmenen tunnin bussimatkalle kohti Córdoban provinssissa sijaitsevaa Río Cuarton kaupunkia! Siitä kirjoitan talvilomapostauksen kolmannessa osassa.
Viikko Buenos Airesissa oli varmaan yksi tähänastisen vaihtoni hauskimmista ja ikimuistoisimmista, ja tuntuu että jätin palan sydämestäni sinne. Koko Buenos Airesia on mahdotonta nähdä yhdessä ainoassa viikossa, ja siksi toivonkin että pääsen sinne vielä tämän vuoden aikana uudestaan. Liikaa nähtävää ja tehtävää, liian vähän aikaa..!
Un beso enorme!
Kira
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti